Characterization of OMI tropospheric NO2 over the Baltic Sea region

Hey all,

Iolanda’s paper ”Characterization of OMI tropospheric NO₂ over the Baltic Sea region” got published in Atmospheric Chemistry and Physics Discussions. It is an interesting piece of work that is related to the earlier blogpost about the OMI  NO₂ and Google Earth. The main idea of the paper is to study tropospheric NO₂ from the OMI satellite instrument in the Baltic Sea region. The paper shows—among other things—that

1. It is possible to detect shipping lanes also in the challenging Baltic Sea conditions;
2. They are consistent with the emission modeling;
3. It is possible to calculate NO₂ emissions and lifetimes for the cities like Helsinki;

I have also a small contribution in the paper.

Citation: Ialongo, I., Hakkarainen, J., Hyttinen, N., Jalkanen, J.-P., Johansson, L., Boersma, F., Krotkov, N., and Tamminen, J.: Characterization of OMI tropospheric NO2 over the Baltic Sea region, Atmos. Chem. Phys. Discuss., 14, 2021-2042, doi:10.5194/acpd-14-2021-2014, 2014. Link to the paper.

Iolanda will also present some of this stuff plus more in the 2014 EGU General Assembly.

Cheers,
Janne

Otsonikerroksen toipuminen on alkanut

Moikkelis,

Ilmatieteen laitos lähtetti eilen tiedotteen, jonka mukaan ilmakehän otsonikerroksen toipuminen voidaan vahvistaa alkaneeksi. Myös Helsingin sanomat teki asiasta uutisen ja tiedote julkaistiin muutenkin laajasti.

Varsinaisen ajankohtaisesta uutisesta ei ole kuitenkaan kyse sillä toipumisen katsotaan alkaneen jo noin vuoden 1997 paikkeilla. Toisaalta myös taitekohdan jälkeen tarvitaan pitkä aikasarja analyysiä varten.

"Muissa samantyyppisissä tutkimuksissa on saatu samaan suuntaan viittaavia tuloksia. Tässä oleellista on, että pystyimme käyttämään pitkiä aikasarjoja, joiden perusteella otsonimäärän kääntyminen nousuun on todistettu", Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Erkki Kyrölä kertoo.

Uutisen pohjana olevassa tutkuksessa on ideana yhdistää amerikkalaisen SAGE II -satelliitti-instrumentin ja eurooppalaisen GOMOS-instruentin havaintodatat ja näin luoda pitkä yhtenäinen aikasarja. Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, niin toipuminen on varsin maltillista verratuna aikaisempaan vähenemiseen.

An example of the fit at 40 km between 40–50 N for the combined SAGE II–GOMOS monthly data. The data points are black circles. The inflection year is 1997. The red solid curve and red line line represent the fit and linear trend for 1984–1997, respectively. The blue solid curve and blue line represent the fit and linear trend for 1997–2011, respectively.

Otsonin toipuminen johtuu yleisesti Montreallin pöytäkirjasta, jolla pyritään otsonikerroksen suojeluun vähentämällä otsonikatoa aiheuttavien aineiden (CFC-kaasujen) vaikutusta ja käyttöä. Montrealin pöytäkirjaa on luonnehdittu yhdeksi onnistuneimmista kansainvälisistä ympäristösopimuksista. Se on ainoa aidosti globaali ympäristösopimus. Tämä siis Wikipedian mukaan.

Itse tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Atmospheric Chemistry and Physics -tiedelehdessä.

Tutkimus: Kyrölä, E., Laine, M., Sofieva, V., Tamminen, J., Päivärinta, S.-M., Tukiainen, S., Zawodny, J., and Thomason, L.: Combined SAGE II–GOMOS ozone profile data set for 1984–2011 and trend analysis of the vertical distribution of ozone, Atmos. Chem. Phys., 13, 10645-10658, doi:10.5194/acp-13-10645-2013, 2013.

Kannattaa katsoa myös: Laine, M., Latva-Pukkila, N., and Kyrölä, E.: Analyzing time varying trends in stratospheric ozone time series using state space approach, Atmos. Chem. Phys. Discuss., 13, 20503-20530, doi:10.5194/acpd-13-20503-2013, 2013.

Otsoniterveisin,
Janne

***
Huomasin juuri, että Erkkiä oli haastateltu eilen myös MTV:n Kymmenen uutisissa ja tänään hän on Ylen Aamu-tv:ssä. Onnea!